Hyvitys toiminnan rajoittamisesta eli ns. ravintolatuki tuli pääosin joukkomaksatuksella kysymättä ja pyytämättä ravintola-alan yrityksille kesäkuussa. Maksettu summa perustui verohallinnolta saatuihin yrityskohtaisiin arvonlisäverotietoihin, ensimmäinen erä tammi-helmikuuhun perustuen ja toinen erä huhtikuun myyntiin perustuen. Tuen tarkoituksena oli, että yritysten olisi mahdollista hoitaa tuen avulla joustamattomia menojaan rajoitusaikana 4.4-31.5.2020.

Osa alan yrityksistä sulki kokonaan ovensa, osa piti ovet auki ja pyrki selviytymään ulosmyynnillä. Jokainen yritys joutui reagoimaan omalla tavallaan selviytyäkseen rajoituksista. Toisille oli selvää, että täydellinen toiminnan pysäyttäminen ei ollut edes vaihtoehto. Kaikki mahdolliset kulut karsittiin, vuokran alennuksia ja maksuaikoja neuvoteltiin, työntekijöitä lomautettiin sekä pyrittiin yrittäjäpohjalla ja pienellä lisätyövoimalla selviämään palkkakulut minimoiden tästä rajoitusajasta. Rajoitusajan jälkeen yhtiöiden tilille tullut avustusraha tuli tarpeeseen.

Kila on antanut 29.9.2020 lausunnon ohjeistuksena tuen käsittelyä varten. Tässä ohjeessa saatiin selkokielinen ohjeistus tuen käsittelyyn ja hyvityksen määrän laskemiseen. Hyvityksen enimmäismäärä on määrä, jolla toiminnan tulos ajalta 4.4-31.5.2020 alittaa vertailukuukausien tuloksen. Tästä vähennetään mahdollisesti saatu vakuutuskorvaus toiminnan keskeytymisestä rajoitusaikana (toteumaperusteinen rajoitus). Vertailukausi on joko 4-5/2019 tai 1-2/2020 riippuen siitä, kummalla näistä on kertynyt suurempi liikevaihto.

Rajoitusvelvoitteiden päättymisen jälkeen laadittavassa tilinpäätöksessä tulee esittää liitetieto siitä, toteutuiko toteumaperusteinen rajoitus. Ohjeen mukaan vertailukaudelta ja rajoituskaudelta tulee laatia suoriteperusteinen laskelma tuloksesta, jonka perusteella verrataan, onko yhtiö oikeutettu saamaansa tukeen. Ikävin osuus tukeen liittyen on takaisinmaksuvelvollisuus, mikäli hyvitystä on maksettu liikaa sekä se, että tuki perustuukin lopulta rajoitusajan tulokseen eikä esimerkiksi toteutuneisiin kuluihin. Suoraviivaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että mikäli yhtiön tulos rajoitusajalla ollut suurempi kuin vertailuaikana, yhtiö joutuu palauttamaan tuen kokonaisuudessaan.

Jokainen tuen saaja joutuu tarkistamaan, onko ollut oikeutettu tähän tukeen. Viime kädessä tilintarkastaja on velvollinen tarkistamaan, raportoimaan tilintarkastuskertomuksessaan sekä lopulta myös KEHA:lle, mikäli yritys ei ole palauttanut liikaa saamaansa tukea. Vaikka yhtiössä ei olisi tilintarkastajaa, laskelma on silti tehtävä rajoituskauden jälkeen laadittavaan tilinpäätökseen.

Suurella osalla pienistä ravintola-ala yrityksistä juokseva kirjanpito tehdään maksu- tai laskuperusteella. Tämä tarkoittaa, että kulu kirjataan sille päivälle, jolloin se maksetaan, tai sille kuukaudelle, jolle lasku on päivätty. Maksu- tai laskuperusteessa ei siis huomioida sitä, miltä ajanjaksolta kulu todellisuudessa on muodostunut, ja vain tilipäätökseen kaikki kulut ja tuotot kirjataan oikealle kaudelle (=suoriteperuste).

Nyt ongelma muodostuukin siitä, että jälkikäteen on muodostettava suoriteperusteinen tuloslaskelma. Käytännössä on tehtävä suoriteperusteiset välitilinpäätökset sekä vertailukaudelle että rajoituskaudelle. Rajoituskauden aloituspäivä on 4.4., mistä johtuen kuluja ja tuottoja täytyy pyrkiä osittamaan oikein myös kuukauden sisällä. Tämä tietää merkittävästi lisätöitä, jotta laskelmat saadaan tehtyä. Suureksi ongelmaksi muodostuu myös se, että osalla yrityksistä ei ole varastoseurantaa kuukausitasolla. Usein merkittäväksi nouseva erä, varaston muutos, jää kokonaan huomioimatta. Tämän takia vertailukausien tulosta ei jälkikäteen voi saada täysin oikein, vaikka kuinka tähän pyrkisi.

Yleisen kustannustuen haussa nämä ravintolatuen määrät otettiin huomioon kustannustuen perustetta alentavana eränä ja useassa tapauksessa tuki oli esteenä kustannustuelle. Nyt jos yritys joutuu palauttamaan saadun tuen, kustannustuen hakuaika on päättynyt jo aikaa sitten.

Lakia valmisteltaessa on arvioitu, että ravintolatuen takaisinmaksuvelvollisuus tulee kyseeseen vain hyvin poikkeuksellisesti. Sen otannan perusteella, mitä olemme omassa työssämme tehneet, laskelman laatiminen on hyvin työlästä, täysin oikeaa tulosta ei pysty laskemaan ja palautusta joutuvat maksamaan useat yritykset. Koronan vaikutukset alaan jatkuvat edelleen myös rajoitusten jälkeen. Monet rajoitusaikana neuvotellut maksujärjestelyt ovat realisoituneet syksyn aikana ja maksukykyä koetellaan. Lopulta tuen takaisinperintä saattaa johtaa myös alan konkurssiaaltoon, joka johtuu tuesta, jota ei edes haettu.

 

Käytössämme - Visma Fivaldi   Käytössämme - ecoEasy   Käytössämme - eTasku